Kiinan paluu keskeisyyteen seuraava vaihe

Toimittajan huomautus: Kiina on saavuttanut merkittäviä saavutuksia modernin sosialistisen maan rakentamisessa Kiinan kommunistisen puolueen johdolla, mikä voi auttaa muita maita viitoittamaan oman tiensä kohti modernisaatiota. Ja se, että globaalin yhteisön ja yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa avustaminen on yksi Kiinan modernisaation olennaisista vaatimuksista, osoittaa, että se täyttää globaalin vastuunsa auttaa muita maita vauhdittamaan kehitystään. Kolme asiantuntijaa jakaa näkemyksensä aiheesta China Dailylle.

Kiina ei ole "nousemassa", vaan se on palaamassa – ja kenties ylittämässä – aiemman keskeisen asemansa maailman näyttämöllä. Kiinalla on ollut historiassaan kolme maailmanlaajuista vaihetta: "kulta-aika", joka kattoi Song-dynastian (960–1279); Yuan-dynastioiden (1271–1368) ja Ming-dynastioiden (1368–1644) valta-asteet; ja paluu keskeiseen asemaan Deng Xiaopingilta 1970-luvulla nykyiseen Xi Jinpingiin.

Oli muitakin suuria ajanjaksoja, jolloin maailman ja Kiinan historiat leikkasivat toisiaan. Juuri päättyneessä Kiinan kommunistisen puolueen 20. kansalliskongressissa maa kuitenkin omaksui rakennemallin, jonka tavoitteena oli nopeampi ja tehokkaampi päätöksenteko, mistä voimme päätellä maan aikomuksen palata keskeisyyteen uudessa maailmanjärjestyksessä, joka perustuu tehokkuuteen ja vaurauteen kotimaassa.

Puolueen 20. kongressi vahvisti Xi Jinpingin kommunistisen puolueen ytimeksi ja perusti uuden 205-jäsenisen kommunistisen puolueen keskuskomitean sekä uuden kommunistisen puolueen keskuskomitean poliittisen toimiston pysyvän komitean.

Tässä on useita tärkeitä huomioita kenelle tahansa ulkopolitiikan tutkijalle.

Ensinnäkin, enimmäkseen länsimaissa, toimeenpanovallan jakoa Kiinan johtajalle on kuvattu "ylikeskitettyksi". Mutta länsimaissa – erityisesti Yhdysvalloissa – "toimeenpanovallan" ajatus ja "allekirjoituslausuntojen" käyttö ovat radikaalia keskittämistä, joka antaa presidenteille mahdollisuuden ohittaa lainsäädäntöä, mikä on saanut näkyvyyttä Ronald Reaganin ja Joe Bidenin presidenttikausien välillä.

Toiseksi on tärkeää korostaa kahta piirrettä Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteerin Xi Jinpingin 20. puoluekokouksessa esittämissä puheissa: kiinalaistyylinen demokratia ja kiinalaistyyliset markkinamekanismit.

Kiinan kontekstissa demokratia koostuu puolueiden päivittäisestä toiminnasta ja vaaleista/valinnoista laajalla kansallisella tasolla tai vastaavalla tasolla kuin "paikallishallinto" esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa. Kun tätä tasapainotetaan "suoralla vallalla" poliittisen toimiston pysyvän komitean tasolla, Kiinan päätöksentekoprosessi on keino koota "reaaliaikaista" dataa ja tietoa asiaankuuluvan ja tehokkaan päätöksenteon varmistamiseksi.

Tämä paikallinen malli on tärkeä vastapaino kansalliselle auktoriteetille, koska suora päätöksenteko kilpailee tehokkuuden ja merkityksellisyyden kanssa. Siksi tämä olisi keskeinen piirre, jota on syytä seurata tulevina vuosina osana Kiinan hallintomallia.

Kolmanneksi, kiinalaistyylisessä sosialismissa ”markkinamekanismit” tarkoittavat paikallisen valinnanvapauden maksimointia ja samalla ”yhteisen vaurauden” varmistamista. Tavoitteena on käyttää markkinoita prioriteettien tunnistamiseen ja asettamiseen järjestykseen ja sitten – suoraa päätöksentekoa harjoittaen – päätösten toteuttamiseen, toteutukseen ja tarkasteluun maksimaalisen tehokkuuden saavuttamiseksi. Kysymys ei ole siitä, hyväksytäänkö tätä mallia vai ei. Yli 1,4 miljardin ihmisen yhteisen vaurauden toteuttamiseen tähtäävillä päätöksillä ei ole ennakkotapausta maailmassa.

Ehkä näkyvin Xin 20. puoluekokouksessa esittämä signaali ja käsite on vaatimus "yhtenisyydestä", "innovaatiosta" ja "turvallisuudesta" aktiivisen "modernisoinnin" protokollan puitteissa.

Näiden termien ja käsitteiden sisään kätkeytyvät historian kunnianhimoisimmat ja monimutkaisimmat kehitysjärjestelmät: Kiina on nostanut enemmän ihmisiä köyhyydestä kuin mikään muu maa ihmiskunnan historiassa, sillä sen osuus maailman bruttokansantuotteesta on nelinkertaistunut; Kiina tuottaa vuosittain enemmän insinöörejä kuin mikään muu maa; ja siitä lähtien, kun Googlen AlphaGo voitti Fan Huin muinaisessa go-pelissä vuonna 2015, Kiina on johtanut maailmaa tekoälyn koulutuksessa, innovaatioissa ja käyttöönotossa.

Kiinalla on myös toiseksi eniten voimassa olevia patentteja, ja se on maailman johtava valmistuksessa ja kaupan generoinnissa sekä teknologian viennissä.

Kiinan johto kohtaa kuitenkin myös ennennäkemättömiä haasteita, jollaisia ​​ei ole koskaan ennen nähty. Kotimaassa Kiinan on saatettava päätökseen siirtyminen puhtaaseen energiaan taantumatta hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöön sekä hillittävä COVID-19-pandemia tehokkaasti ja samalla ylläpidettävä talouskasvua.

Maan on myös palautettava luottamus kiinteistömarkkinoihinsa. Vauraus synnyttää inflaatiota kiihdyttäviä kysyntä- ja luottosyklejä, mikä puolestaan ​​lisää velkaa ja spekulaatiota. Kiina tarvitsee siis uuden mallin selviytyäkseen nousu- ja laskusuhdanteesta ja vakauttaakseen kiinteistösektorinsa.

Lisäksi geopoliittisesti Taiwanin kysymys peittää alleen suuremman ongelman. Kiina ja Yhdysvallat ovat keskellä maailmanjärjestyksen "suuntautumismuutosta", joka on syntymässä ilman viimeisten 60 vuoden tavanomaista diplomaattista vuoropuhelua. On olemassa päällekkäistä "hegemonista kartoitusta" – Yhdysvallat ympäröi sotilaallisesti Kiinan etuja, kun taas Kiina hallitsee taloudellisesti ja rahoituksellisesti alueita, jotka olivat aiemmin oletusarvoisesti lännen liittolaisia.

Viimeisen kohdan osalta maailma ei kuitenkaan palaa kaksijakoiseen jakoon. Yritysteknologiat tarkoittavat, että sekä pienemmät kansakunnat että valtiosta riippumattomat toimijat ovat näkyvästi esillä uudessa maailmanjärjestyksessä.

Xi on esittänyt oikean vetoomuksen maailman puolesta, joka on sitoutunut kansainväliseen oikeuteen, suvereenin koskemattomuuteen ja jaettuun globaaliin vaurauteen rauhanomaisen maailman vaalimiseksi. Tämän saavuttamiseksi Kiinan on oltava johtava vuoropuhelussa ja "yritysapujärjestelmässä", jonka tavoitteena on pragmaattinen kehitys, ympäristön kestävyys ja elämänlaadun jatkuva parantaminen kaikkialla maailmassa.

Kirjoittanut Gilbert Morris | China Daily | Päivitetty: 31.10.2022 klo 07.29


Julkaisuaika: 31.10.2022
WhatsApp-keskustelu verkossa!